Voiko musiikki tehdä minusta onnellisemman ihmisen?

Kuinka usein olet kääntynyt musiikin puoleen piristääkseen itseäsi onnellisina aikoina tai etsinyt musiikista lohtua, kun melankolia iskee? Musiikki vaikuttaa meihin kaikkiin. Mutta vasta viime aikoina tutkijat ovat pyrkineet kuvaamaan ja mittaamaan, miten musiikki vaikuttaa meihin tunnetasolla. Aivojen välisten yhteyksien tutkiminen osoittaa, että musiikin kuuntelu ja soittaminen voivat todella muuttaa aivojemme ja kehomme toimintaa.

Musiikin voima

Näyttää siltä, että musiikin parantava voima sieluun ja ruumiiseen on vasta alkanut tulla ymmärretyksi, vaikkakin musiikkiterapia isn’t new. For many years therapists have been advocating the use of music – both listening and study – to the reduction of stress and anxiety, the relief of kipu. Musiikkia on myös pidetty apuna mielialan ja tunnetilojen myönteisessä muutoksessa.

Lääkärit uskovat nyt, että musiikkiterapian käyttö sairaaloissa ja hoitokodeissa ei ainoastaan paranna ihmisten oloa, vaan myös nopeuttaa heidän paranemistaan. Eri puolilla maata lääketieteen asiantuntijat alkavat soveltaa uusia paljastuksia musiikin vaikutuksesta mielen toimintaan potilaiden hoidossa. Yhdessä tutkimuksessa tutkija Michael Thaut ja hänen ryhmänsä kuvailivat yksityiskohtaisesti, kuinka aivohalvauksen, aivohalvauksen ja Parkinsonin taudin uhrit, jotka työskentelivät musiikin tahdissa, ottivat suurempia ja tasapainoisempia askelia kuin ne, joiden hoidossa ei ollut säestystä.

Lisää tutkimusta

Muut tutkijat ovat havainneet, että rumpujen ääni voi vaikuttaa kehon toimintaan. USA Today -lehdessä vuonna 2001 julkaistussa artikkelissa siteerattu Suzanne Hasner, Bostonin Berklee College of Musicin musiikkiterapiaosaston puheenjohtaja, sanoo, että jopa dementoituneet tai päävammoja saaneet ihmiset säilyttävät musiikilliset kykynsä. Artikkelissa kerrottiin tuloksia tutkimuksesta, jonka koe jossa Paavalin Meadvillessä sijaitsevan Mind-Body Wellness Centerin tutkijat seurasivat 111:tä syöpään sairastunutta, jotka soittivat rumpuja kolmekymmentä minuuttia päivässä.

He havaitsivat immuunijärjestelmän vahvistuneen ja syöpää torjuvien solujen määrän lisääntyneen monilla potilailla. Amerikkalainen musiikkiterapiajärjestö American Music Therapy Organization väittää, että musiikkiterapia voi mahdollistaa "emotionaalisen läheisyyden hoitajien ja perheiden kanssa, rentoutumisen koko perheelle ja mielekkään yhdessä vietetyn ajan positiivisella, luovalla tavalla". Tutkijat ovat edistyneet sen tutkimisessa, miksi musiikilla pitäisi olla tällainen vaikutus. Vuonna 2001 tohtori Anne Blood ja Robert Zatorre Montrealin McGill-yliopistosta käyttivät positroniemissiotomografiaa eli PET-kuvausta selvittääkseen, stimuloiko musiikki tiettyjä aivorakenteita. Blood ja Zatorre pyysivät analyysissään 10 muusikkoa, viisi miestä ja viisi naista, valitsemaan sekoittavaa musiikkia.

Mitä seuraavaksi?

Sen jälkeen koehenkilöille tehtiin PET-skannaukset, kun he kuuntelivat neljää erilaista ääniärsykettä - valittua musiikkia, muuta musiikkia, yleistä melua tai hiljaisuutta. Kukin sarja toistettiin kolme kertaa satunnaisessa järjestyksessä. Blood totesi, että kun koehenkilöt kuulivat musiikkia, joka aiheutti heille "vilunväristyksiä", PET-skannaukset havaitsivat toimintaa aivojen niissä osissa, joita myös seksi ja ruoka stimuloivat. Sitä, miksi ihmiset kehittivät tällaisen biologisesti perustuvan musiikin arvostuksen, ei ole vielä selvitetty. Sukupuoliviettien tunnistaminen kehittyi auttamaan lajin selviytymistä, mutta "musiikki ei kasvanut puhtaasti selviytymistarkoituksessa", Blood kertoi tuolloin Associated Pressille.

She also believes that since music activates the areas of the brain that make us happy, this indicates it may benefit our physical and psychological hyvinvointi. This is excellent news for individuals undergoing surgical operations who experience anxiety in anticipation of these procedures. Polish researcher, Zbigniew Kucharski, in the Medical Academy of Warsaw, studied the impact of acoustic treatment for fear management in dental patients.

Lokakuun 2001 ja toukokuun 2002 välisenä aikana havaittiin 38 16-60-vuotiasta hammaslääkäripotilasta. Potilaat saivat akustista hoitoa, klinikkaa, jossa musiikkia kuulokkeilla ja myös vibraattoreilla. Tohtori Kucharski havaitsi, että negatiiviset tunteet vähenivät viisinkertaisesti niillä henkilöillä, jotka saivat 30 minuuttia akustista hoitoa sekä ennen hammasoperaatiota että sen jälkeen.

Katsotaanpa...

Ryhmälle, joka tunsi ja kuuli musiikkia vain ennen kuin leikkaus, the fearful feelings decreased by a factor of 1.6 only. For the last group (the controller ), which obtained acoustic treatment only during the surgery, there was no change in the amount of fear felt. A 1992 study identified music listening and relaxation instruction as an effective means to decrease anxiety and pain in women experiencing painful gynecological procedures. And other studies have proved music may reduce other ‘negative’ human feelings such as fear, depression and distress. Sheri Robb and a group of researchers published a report in the Journal of Music Therapy in 1992, outlining their findings which music assisted relaxation processes (music listening, deep breathing and other exercises) effectively reduced anxiety in pediatric surgical patients on a polttaa yksikkö.

Saman raportin mukaan tutkijat eivät toistaiseksi voi olla varmoja siitä, miksi musiikki vaikuttaa rauhoittavasti moniin sairaalapotilaisiin. Yhden koulukunnan mielestä musiikki voi vähentää stressiä, koska se voi auttaa potilaita rentoutumaan ja alentaa verenpainetta. Toinen tutkija väittää, että musiikin avulla kehon värähtelyt synkronisoituvat ympäröivien ihmisten rytmiin. Jos esimerkiksi ahdistunut henkilö, jolla on kiihtyvä pulssi, kuuntelee hidasta musiikkia, hänen sykkeensä hidastuu ja synkronoituu musiikin rytmin kanssa. Tällaiset tulokset ovat edelleen jonkinlainen arvoitus.

Loppuhuomautus

Musiikin uskomaton kyky vaikuttaa ja hallita tunteita ja mieltä on kiistaton, mutta silti edelleen suurelta osin selittämätön. Aivotoiminnan lisäksi voidaan mitata myös musiikin vaikutusta kehon hormonitasoihin, ja on selvää näyttöä siitä, että musiikki voi alentaa hormonitasoja. kortisoli elimistössä (joka liittyy stimulaatioon ja ahdistukseen) ja nostaa melatoniinitasoja (joka voi aiheuttaa unta). Se voi myös nopeuttaa endorfiinien, kehon luonnollisen kipulääkkeen, vapautumista. Mutta miten musiikki onnistuu herättämään meissä tunteita? Ja miksi nämä tunteet ovat usein niin voimakkaita? Toistaiseksi voimme mitata joitakin musiikin aiheuttamia psykologisia reaktioita, mutta emme vielä osaa selittää niitä. Mutta se ei haittaa. Minun ei tarvitse ymmärtää sähköä hyötyäkseni valosta, kun kytken lampun päälle tullessani huoneeseen, eikä minun tarvitse ymmärtää, miksi musiikki saa minut voimaan henkisesti paremmin. Se yksinkertaisesti tekee niin - Luojamme loi meidät sellaisiksi.